Kiinalainen ravintoterapia

Perinteinen kiinalainen ravinto-oppi ´Zhongguo Yinshi Liaofa´

Perinteiseen kiinalaiseen ravinto-oppiin on koottu vuosituhansien tieto ja kokemus siitä miten ravinto toimii kehossa. Sen avulla kiinalaiset ovat ylläpitäneet terveyttään, parantaneet sairauksia, nopeuttaneet toipumista, hidastaneet vanhenemista, hallinneet painoaan, sopeuttaneet elimistöä kuumaan tai kylmään ilmanalaan.

Kiinalainen ateria tarjotaan vielä tänäkin päivänä ravinto-opin tuhatvuotisten periaatteiden mukaan. Länsimaissa syödään paljon kiinalaista ruokaa, mutta tunnetaan heikommin ajatelua, mikä on ravintokulttuurin takana.

Vuosituhansien kuluessa empiirinen tieto alkoi muotoutua teoriaksi, jota edustaa kiinalaisen lääketieteen klassikko Huang Di Nei Jing. Kirjassa ei pelkästään keskitytä lääketieteeseen, vaan myös ravitsemukseen. Huang Di Nei Jing painottaa, että "kaikissa tilanteissa tulee huomioida ruokavalio, oli kysymys sitten terveydestä tai sairaudesta" ja että "kehon essenssin (Jing) ja hengen (Shen) ravitsemiseksi tarvitaan kaikkia viljoja, hedelmiä, eläinkunnan tuotteita ja vihanneksia."

Kiinalaisen ravinto-opin mukaan ruoka-aineilla on kolmenlaisia ominaisuuksia

• ne vaikuttavat eri tavoin kehon lämpötilaan

• ne liikkuvat eri tavoin kehossa

• ne kuuluvat yhteen viidestä makuryhmästä

Kiinalaisen maailmankatsomuksen mukaan universumissa kaikki on eri tavoin tiivistynyttä energiaa. Näin myös ravinnolla on erilaisia energeettisiä laatuja: kylmentäviä, viilentäviä, lämmittäviä ja kuumentavia energiavaikutuksia. Kaikki ravintoaineet voidaan jakaa vaikutuksiltaan johonkin näistä ryhmistä.

Kylmä ja viileä ravinto auttavat kehoa kestämään kesäkuumaa. Vastaavasti talvella tulee syödä lämmittäviä ja kuumia ravintoaineita. Silloin kun Kylmyys "hyökkää elimistöön", on kyse flunssasta. Tällöin auttavat monet länsimaissa tunnetut joulumausteet kuten inkivääri, neilikka ja kardemumma. Näillä mausteilla voi maustaa lämmittäviä juomia talvisin. Talvijuomaksi kiinalaiset suosittelevat energeettiseltään laadultaan lämmintä mustaa teetä. Musta väri tukee Munuaista, jonka värivastaavuus viiden elementin teoriassa on musta. Koska Kylmyys vahingoittaa eniten Munuaista, teen musta väri auttaa Munuaista selviytymään talven kylmästä.

Viinillä ja alkoholilla on ravitsemuksenomaisessa käytössä merkittävä rooli Kiinassa. Kiinankieliset sanat ’lääke’ ja ’viini’ ovat ilmiasultaan hyvin lähellä toisiaan. Alkoholi on ravinto-opin mukaan kylmyyttä poistava aine ja soveltuu käytettäväksi talvella ja kehon kylmyystiloissa. Sitä ei kuitenkaan suositella kesäjuomaksi kuumentavan ominaisuutensa vuoksi. Alkoholin käyttöä ravintoaineena suositellaan ja 1-3 rkl viiniä tai likööriä päivässä riittää. Viini nostaa myös mielialaa. Kesällä suositeltava juoma on viilentävä vihreä tee, jonka energeettinen laatu on kylmä. Sen vihreä väri vastaa Maksan väriävastaavuutta, vihreää.

Maksa on ns. "kuuma elin" ja siksi sen oma vihreä väri rauhoittaa Maksaa keväällä ja kesällä. Ravintoaineiden kylmyyttä ja viileyttä voidaan verrata länsimaiseen käsitykseen ravinnon happo-emästasapainosta: kuumuus ja lämpö vastaavat happamuutta, viileys ja kylmyys emäksisyyttä.

Koska ravinto on energiaa, se liikkuu kehossa eri tavoin: ravinnon Qi liikkuu ylös, alas, ulos tai sisäänpäin. Esim. suolan energia suuntautuu alas ja sisäänpäin. Banaanin energia liikkuu sisäänpäin. Piparmintun energia liikkuu ulospäin ja viinin energia kulkee ylöspäin. Ravintoaineiden liikkeen suunnalla on merkitystä, kun jonkin sisäelimen (Keuhko, Munuainen, Maksa, Sydän, Perna) oma energia alkaa kapinoida. Puhutaan Qin kapinoinnista. Oksentaminen on Vatsa Qin kapinointia ylöspäin vastoin sen normaalia kulkusuuntaa. Tällöin on suositeltavaa syödä suolaa, jonka energia suuntautuu alaspäin ja sisäänpäin. Hikoiluun auttaa banaani, jonka energia kulkee sisäänpäin. Piparminttua neuvotaan ummetukseen ja vatsan turvotukseen, sillä sen energia suuntautuu ulospäin.

Yleensä kasvien kukat ja lehdet suuntaavat energiaa ylöspäin, siemenet ja juuret alaspäin. Keväällä ja kesällä tulisikin nauttia kasvien lehdistä ja kukista saatavia ravintoaineita, sillä ihminen on osa luontoa. Ihmisen tulee seurata luonnon rytmiä. Luonnossa energiat ovat kohoavassa liikkeessä keväällä ja kesällä. Syksyllä ja talvella luonnon energiat liikkuvat alaspäin ja sisäänpäin, silloin juurikasvien ja siementen ravinto auttaa ihmistä sopeutumaan luonnon rytmiin ja kääntymään sisäänpäin.

Miten ruuan maut toimivat?

Jotta saisimme vastauksen tähän kysymykseen, on perehdyttävä vuosituhansia vanhaan ajatteluun universaaleista elementeistä: Tulesta, Vedestä, Ilmasta ja Maasta.

N. 200 vuotta e.Kr. kiinalaisessa kulttuurissa suunnattiin huomio luonnontieteisiin, minkä seurauksena löydettiin makrokosmiset elementit Tuli, Vesi, Ilma ja Maa. Vaikutuksia ajatteluun saatiin myös intialaisesta Veda-kirjallisuudesta. Kiinalaiset lisäsivät näihin neljään elementtiin viidennen, jota he nimittivät Puuksi (Mu) ja kaasuseosta (ilma), jota hengitämme he nimittivät Metalliksi (Jin).

Viisi elementtiä ilmenee esimerkiksi musiikissa, joka perustuu pentatoniselle, viiden sävelaskeleen asteikolle. Klassista rakennus- ja sisustustaidetta hallitsee Feng Shui-oppi, joka pohjautuu niin ikään viiden elemetin ajattelulle. Jako viiteen näkyy myös kiinalaisen lääketieteen sisäelinten elementtivastaavuuksissa(kts. tarkemmin Viisi elementtiä). Myös ruuan makujen maailmassa viidellä erilaisella laadulla on vastaavuutensa:

Vesi - suolainen

Puu - hapan

Tulta - karvas

Maa - makea

Metalli - polttava

Suolaisia makuja ovat suolaisen veden elävät ja merikalat suolan lisäksi. Happamia makuja ovat mm. sitrushedelmät, piimä, rahka. Karvaita makuja ovat sipuli, tupakka, kahvi. Makeita makuja edustavat kaali, kamomilla, kananmunat, palkoviljat ja suurin osa eläinkunnan tuotteista. Polttavia makuja ovat mm. anis, chili, inkivääri, korianteri.

Viisi elementtiä muodostaa elementtiympyrän, jossa Qi kiertää eri tavoin. Puhutaan vahvistavasta kierrosta, kun suolainen maku vahvistaa Vettä eli Munuaista ja hapan maku Puuta eli Maksaa. Samalla tapaa karvas maku vahvistaa Tulta eli Sydäntä, makea maku Maata eli Pernaa. Polttavalla maulla vahvistetaan Metallia eli Keuhkoja. Kun elimet ja maut säätelevät toinen toisiaan, otetaan käyttöön kontrolloiva kierto, joka toimii seuraavasti(kts. kuva yllä):

Vesi - suolainen kontrolloi karvasta

Puu - hapan kontrolloi makeaa

Tuli - karvas kontrolloi polttavaa

Maa - makea kontrolloi suolaista

Metalli - polttava kontrolloi hapanta

Toisin sanoen, jos on tullut syötyä liikaa suolaista on vastapainoksi hyvä ottaa makeaa, sillä makea kontrolloi ylenmääräisen suolaisen makua ja tasapainottaa sen liiallisuutta. Jos on tullut juotua liikaa kahvia (=karvas maku), voi vastapainoksi ottaa suolaista, koska se kontrolloi liikaa nautittua karvasta makua. Liiallinen makea maku tasapainotetaan vuorostaan happamalla maulla. Jonkin maun liiallisuus tai puute häiritsee makujen kokonaisuuden hiuksenhienoa harmoniaa ja siksi suositellaankin mahdollisimman monipuolista ja monimakuista ravintoa.

Terveysnäkökohdat huomioiva kiinalainen illallinen tarjotaan vahvistavan kierron mukaisessa järjestyksessä. Aterialla tulee ensin suolainen maku, sitten hapan maku, karvainen maku, makea maku ja polttava maku. Suurilla päivällisillä näitä kierroksia voidaan toistaa useampia, sillä kiinalaiset rakastavat ruokaa ja ruokailua, joka voi samalla olla koko perheen tai suvun päivittäinen yhteinen tapaamishetki. Vahvistavan kierron mukainen makujärjestys vahvistaa sisäelimiä, energiakiertoa ja tasapainottaa kehoa.

Ravinnon energeettisten lämpötilojen, liikkeiden ja makujen lisäksi ruuanlaitossa tulee huomioida vuodenaika, ihmisen fysiologinen ikä ja ruuanvalmistustavat. Vuodenajat ilmenevät ruokavaliossa siinä, että lämpimänä vuodenaikana suositaan energialtaan viileitä tai kylmiä ruokia, joiden energiat liikkuvat ylös ja ulospäin. Kylmänä vuodenaikana puolestaan ruokavalio koostuu energialtaan lämmittävistä tai kuumista, energeettisesti sisään ja alaspäin liikkuvista ravintoaineista. Näin ihmiselimistö saatetaan tasapainoon luonnon energioiden kanssa.

Ihmisen fysiologiassa lapsuusikä on aikaa, jolloin ruoansulatuselimet (vastaavat Maa-elementtiä ja makeaa makua) ovat kehitysvaiheessa. Aikuisiässä sisäelimet ovat jo täynnä energiaa ja elämä on kukoistuksessaan. Aikuielämän ongelma on, että energisyys voi helposti kehittyä ylitilaksi. Iän karttuessa elämänenergia vähenee ja ruoansulatuselinten toimintakyky heikkenee. Tästä johtuen lapselle tuleekin antaa hyvin kypsytettyjä, maultaan makeita ruokia, jotta ruuansulatus rakentuu vahvaksi. Makealla maulla tarkoitetaan ravintoa, jonka ominaismaku on makea, kyse ei ole ruokiin lisätystä makeasta. Aikuisiässä ravinnon tulee olla myös hyvin monipuolista, ettei elimistö saa yksipuolisesti mitään tiettyä makua liikaa. Jonkin yksittäisen maun ylenmääräinen nauttiminen aiheuttaa helposti ylitiloja, kuten esim. tulehdussairauksia. Tämä siksi, että energisyys kehossa on muutenkin korkealla ja liiallinen käyttämätön energia stagnoituu. Vanhuusiässä ruuansulatus on heikompaa ja pieniä aterioita voi olla päivän mittaan useampia, jotta ruuan käsittelyyn osallistuvat elimet ja niiden toiminta eivät rasittuisi. Vanhusten ravinnon tulee olla myös hyvin kypsytettyä. Tarvittaessa "ruuansulatustulia" voi aktivoida esim. pureskelemalla raakaa inkivääriä ennen ruokailua.

Ruuanvalmistuksen vaikutus Qin energeettiseen laatuun

Energeettisesti lämpimiä ruuanlaittotapoja ovat: grillaaminen, wokkaaminen, paistaminen, paahtaminen, savustaminen ja rasvassa paistaminen.

Nämä ruuanvalmistustavat lisäävät ravinnon "tulta" ja sopivat käytettäväksi kylmänä vuodenaikana sekä elimistön heikkous- ja kylmyystiloissa.

Ravinnolla on laaja käyttö patogeenisissa tiloissa ja sairauksissa harmonian ja terveyden palauttajana. Kiinalainen lääketiede nojaa ensikädessä ravinnon tasapainottaviin vaikutuksiin. Vaivan ilmetessä tilaa hoidetaan ensin ravinnolla. Jos näin ei saavuteta haluttuja tuloksi, hakeudutaan yrttilääkärin luo saamaan vaivaa parhaiten hoitavat yrtit. Jos tämäkään ei tuo riittävää apua tilanteeseen, ihmiset hakeutuvat yleensä akupunktio-, hieronta- tai qigong-hoitoon.

Kiinalaisilla on lukuinen määrä keitosohjeita, joissa erilaisia ravintoaineita keitetään keskenään aikaansaamaan tiettyjä terveyttä edistäviä vaikutuksia. Vanhoja testattuja reseptejä on olemassa kaikkiin kiinalaisen lääketieteen patogeenisiin tiloihin ja samaan vaivaan saattaa löytyä useita kymmeniä erilaisia keitosohjeita. Sairautta hoidetaan perinteisesti aina ensin tasapainottavalla ravinnolla. Mikäli annetaan esim. akupunktiota, on ravinnon vaikutusten oltava samansuuntainen hoidon kanssa, sillä vanhan kiinalaisen sanonnan mukaan "väärä ruokavalio voi pilata hyvän hoidon."

Vaivojen hoito-ohjeita on luetteloitu myös länsimaisten diagnoosien mukaan. Mm. Cai Jingfengin’in kirja ’’Eating Your Way to Health’’ tarjoaa aakkosjärjestyksessä reseptit tavallisimpiin länsimaisiin vaivoihin.

Viiden elementin vihannekset, hedelmät ja viljat

Jotta saisimme ravinnon viisi peruselementtiä tasapainoon keskenään, meidän tulisi syödä niitä edustavia ruoka-aineita tasapuolisesti päivittäin. Ruoka voidaan jakaa viiden elementin mukaan värin perusteella seuraavasti: vihreä edustaa Puuta, punainen Tulta, keltainen Maata, valkoinen Metallia ja musta/tummansininen väri Vettä. Tätä ajatusta noudattaen lautasella tulisi olla joka päivä seuraavaa:

Vihannekset

Puu: puunvihreitä vihanneksia: mm. parsaa, pinaattia, parsakaalia, lehtikaalia.

Tuli: tulenpunaisia chilipippureita, paprikoita ja punajuuria.

Maa: maankeltaista kurpitsaa, jamssia.

Metalli: valkoista kukkakaalia, retiisiä.

Vesi: tummia kasviksia: mm. munakoisoa, merilevää, tummia siemeniä.

Hedelmät ja pähkinät

Puu: vihreää limettiä, melonia, kurpitsansiemeniä, pistaasipähkinöitä.

Tuli: punaisia omenoita, tomaattia, papaijaa, mangoa, appelsiinia

Maa: päärynöitä, banaaneja, pinjansiemeniä, macadamia- tai cashew-pähkinöitä, manteleita.

Vesi: mustikkaa, viinimarjoja, rusinoita, viikunoita, kastanjoita, saksanpähkinöitä, mustia seesamsiemeniä ja muita tummia hedelmiä tai marjoja.

Viljat ja pavut

Puu: vihreitä linssejä, munapapuja, adzukipapuja.

Tuli: punaisia linssejä, ruista, tattaria, amaranttia.

Maa: keltaisia kikherneitä, vahapapuja, maissia, hirssiä.

Metalli: valkoisia soijapapuja, (valko)papuja, riisiä, ohraa.

Vesi: tummia papuja: mm. mustapapuja, pintopapuja, quinoaa, villiriisiä.

Jos noudatamme näitä Keltaisen keisarin viisaita neuvoja, saamme päivässä lähes 600 karotenoidia eli vahvaa antioksidanttia, jotka pyyhkäisevät vapaat radikaalit mennessään. Karotenoidit ehkäisevät syöpää ja auttavat aistejamme näkemään, haistamaan ja kuulemaan paremmin. (Lisää Maoshing Nin kirjassa: "Pitkän iän salaisuuksia - satoja tapoja elää 100-vuotiaaksi").

Painonhallinta on noussut viime vuosikymmeninä länsimaissa terveydenhoidon uudeksi haasteeksi. Myös Kiinassa länsimaisten elintapojen lisääntyessä ihmisten paino on alkanut nousta. Painonlisäystä ei kuitenkaan voida vielä toistaiseksi pitää Kiinassa ongelmana. Mistä johtuu, että miljardi kiinalaista on pystynyt hallitsemaan painoaan ja säilyttämään kehonsa sopusuhtaisen muodon viime aikoihin asti?

Tutkijat ovat jo kauan tienneet, että sairaudet ja vaivat ovat kulttuurisidonnaisia. Alkuasukaskansojen parissa ei tunneta hyvinvoinnin tuomia rappeumasairauksia. Asian selvittämiseksi suuntaamme katseemme kiinalaiseen kulttuuriin, filosofiaan, ravinto-oppiin ja lääketieteeseen.

Kosteus ja Lima

Kiinalaisessa ravinto-opissa ja lääketieteessä liikalihavuutta pidetään Kosteuden ja Liman stagnoitumisena. Avainasemassa elimistön Kosteuden ja Liman käsittelyssä on Maa-elementti.

Maa-elementin elimiä Perna-Haimaa ja Vatsalaukkua pidettiin Kiinassa kauan aikaa yhtenä ja sama elimenä. Ne erotettiin vasta myöhemmin omiksi elimikseen, syntyi Perna ´Pi´(joka sisälsi Haiman) sekä Vatsalaukku ´Wei´. Ruuansulatus- ja aineenvaihduntaprosessiin osallistuu myös San Jiao (Kolmoislämmittäjä), joka viiden elementin ajattelussa edustaa Tulta. San Jiao vastaa kolmesta ruokaa sulattavasta "Tulesta" Vatsalaukussa. Myös Metalli-elementin Keuhkot ´Fei´ja Vesi-elementin Munuaiset ´Shen´osallistuvat Kosteuden käsittelyyn elimistössä. Niiden merkitys liikalihavuuden synnyssä on kuitenkin vähäisempi.

Pernalla on monia muitakin tärkeitä tehtäviä, ja se on sikäli ainutlaatuinen elin, että se muuntaa omasta makean maustaan muiden elinten makuja, ts. suolaista, hapanta, karvasta ja polttavaa makua. Perna toimii eräänlaisena välittäjäelimenä muihin elimiin nähden ja se esitetäänkin viiden elementin piirroksissa muiden elinten keskellä.

Suurin osa ravinnosta, vihanneksista, hedelmistä, eläinkunnan tuotteista ja rasvoista kuuluu ns. makearyhmään. Näin on taattu, että kaikki elimet saavat omia makujaan, vaikka joka aterialla ei olisi tarjolla kaikkia makuja. Pernan tehtävänä on muuntaa ravintoa ja aikaansaada toiminnallaan kaikki maut. Jos ravinnon määrä pysyy kohtuudessa, elimet saavat makunsa ja voivat hoitaa omat tehtävänsä. Näin sisäelimet kykenevät ylläpitämään tasapainoa ja terveyttä.

Tilanne alkaa muuttua, kun Perna saa liikaa omaa makeaa makuaan. Kyse on muunneltujen, makeiden ja rasvaisten elintarvikkeiden kuten valkovehnäjauho- ja valkosokerituotteiden ja juomien liiallisuudesta. Mikäli makean maun saanti jatkuu, vaikeutuu Pernan tehtävä ylläpitää kosteuden säätelyä kehossa. Aine alkaa kerääntyä patologisesti ja syntyy läskiä ’Rou’.

Ylenmääräinen syöminen ja vähäinen liikkuminen vaikuttavat samalla tapaa. Pernan toiminnan heiketessä se ei kykene muodostamaan ravinnosta muiden elinten makuja, josta seurauksena on puutostiloja kuten esim. jatkuva nälän tunne. "Sisäelimet näkevät nälkää". Lisäksi lämpimät rasvaiset ruuat saavat Vatsassa aikaan sisäistä Kuumuutta, joka sekin osaltaan lisää nälän tunnetta.

Energeettisesti Kylmä ravinto voi häiritä Pernan työskentelyä ja aiheuttaa Perna-Qin tukkeutumisen. Seurauksena saattaa olla niin liikalihavuutta kuin laihuuttakin, vatsan turvotusta, suolisto-ongelmia. Tällöin Pernan energia kuluu ravinnon lämmittämiseen eikä ruuan pilkkomiseen ja imeyttämiseen. Perna pitää lämpimästä ja kypsytetystä ruuasta, ja kiinalainen ateria koostuu usein wokatusta ravinnosta, jolloin keho saa ruoka-aineet lämpiminä ja puolittain jo kypsytettynä.

Muitakin selittäviä tekijöitä painonhallintaan kiinalaisesta kulttuurista löytyy. Kiinalaiselle ajattelulle on tyypillistä harmonian tavoittelu, ja tämä näkyy mm. taiteiden, käsityötaitojen ja liikunnan arvostamisena. Pelkästään kiinankielen kirjoitusta voidaan pitää taiteena, jossa harmonialla on merkittävä osuus. Suuri osa Kiinan tuottamista tuotteista on ollut aiemmin taidokkaasti käsin tehtyjä ja maailmanlaajuisesti tunnettuja, kuten myös tasapainoon ja terveyteen tähtäävät liikutamuodot Taiqi ja Qigong. Liikuntataiteilla on pyritty keräämään, vahvistamaan ja kierrättämään energiaa harmoniaa silmällä pitäen.

Viiden elementin vastaavuuksien mukaan jokaisella elementillä on oma psyykensä. Maa-elementtiä edustavan Pernan psyykeä rasittaa liika pohtiminen, älyllisyys, muistin rasittaminen ja liiallinen analyyttisyys. Tässä kohden voidaan puhua kulttuurin kyvystä nähdä liiallisuuden vaarat eri elämän alueilla. Häiriintynyt Perna vaikeuttaa kehon työskentelyä samalla tavoin kuin liika makean maku. Kiinalainen sanonta kuuluunkin, että "ymmärtäväinen ajattelu on hyväksi, mutta asioiden jauhaminen tuhoaa Pernaa".

Myös kiinalaisen kauneuskäsitteeseen kuuluu harmonia ja sopusuhtaisuus. Jos läskiä alkaa kertyä, sitä poistatetaan mm. akupunktiolla ja liikunnalla.

Ohjeita painonhallintaan

• lopeta makeiden makujen kuten suklaan, leivosten, pullien, kakkujen, pikkuleipien, makeiden jugurttien ja juomien, hillojen ja karamellien syönti.

• lopeta kuumennettujen eläinrasvojen, kovien juustojen, kerman, jäätelön, makkaroiden, hampurilaisten ja öljyssä keitettyjen ruokien syönti.

• vältä einesruokia.

• vältä pöytäsuolaa, soijakastiketta, perunalastuja, savustettuja/suolattuja kaloja, paahdettuja pähkinöitä.

• vältä liikaa alkoholia.

• lisää vihannesten, tuoreiden hedelmien, itujen, oraiden, marjojen ja yrttien määrää päivittäisessä ruokavaliossasi.

• lisää itsellesi sopivaa liikuntaa sisä- ja ulkotiloissa.

• lisää Tuli-elementin makujen määrää eli karvaita makuja. Tuli-elementti on Pernan Äiti ja karvaat maut vahvistavat Pernaa, auttavat sen toimintaa ja lisäävät "ruuansulatustulia". Karvaita makuja ovat mm. ajuruoho, basilika, kahvi, kamomilla, kapris.

• vältä liikaa happamia makuja. Hapan on Puu-elementin maku ja Puu-elementti kontrolloi Maa-elementtiä. Liiallinen kontrollointi häiritsee Pernan ruuansulatustehtävää.

• älä juo aterian yhteydessä, ja pureskele ruoka hyvin. Tällöin liiallinen sisäinen kosteus tietyiltä osin sitoutuu ruokaan.

• juo lasillinen greippimehua tuntia ennen ateriaa, se edistää ruuansulatusta.

• tee keitos kuivatusta inkivääristä ja appelsiininkuorista. Lisää tarvittaessa hieman hunajaa tai tummaa sokeria. Juo teetä pitkin päivää.

• hiero San Jiao-meridiaania alhaalta ylöspäin.

• hakeudu akupunktiohoitoon. Akupunktiolla, moxibustiolla, korva-akupunktiolla ja kuivakuppauksella poistetaan tehokkaasti Liman ja Kosteuden stagnaatiota, elvytetään aineenvaihduntaa ja alennetaan painoa.

Ravintoterapiasivun on koonnut kiinalaisen lääketieteen terapeutti, naturopaatti Pirkko Hiilamo.

KIRJALLISUUSVINKKEJÄ:

"Apteekki keittiössä - ruokavalio kiinalaisessa terveydenhoidossa", Helena Hallenberg, Tammi.

"Parantava ruoka - terveyttä kiinalaisella ruokavaliolla", Adriana Germain, WSOY

"Perinteinen kiinalainen ravintoterapia ja terveyshieronta", Wu Guozhong,
Xue Wenjuan, Lumo (ilmestyy 1.10.2008)

"Healing With Whole Foods - Oriental Tradition and Modern Nutrition", Paul Pitchford

"Eating Your Way to Health", Cai Jingfeng, Foreign Languages Press Beijing

"Kinesisk kostlära", Peter Torsell, Akupunkturakademin